Äänestys - turhuutta vai tärkeää?

Iina Halttunen

Ilmapalloja, kyniä, lettuja, hernekeittoa – keinot ovat monet, ainakin vaalien alla. Erilaisista vaaleista on yritetty saada mahdollisimman monia suomalaisia innostava tapahtuma. Kenellepä ei ikinä olisi tarjottu torilla vaalimainosta? Juuri päättyneet kunnallisvaalit toivat kaupunginvaltuustoihin – toivottavasti – tuoreita ideoita ja niiden toteuttajia. Suurin, tärkein ja ehdottomasti kinkkisin kysymys kuntavaaleista on näin 15-vuotiaalle: MIKSI juuri minun tulisi muutaman vuoden kuluttua äänestää?

Minusta nuoretkin tulisi huomioida vaaliuutisoinneissa, vaikka he eivät äänestysikäisiä olekaan. Hyvä esimerkki oli Nuorten Ääni -toimituksen tv-ohjelma Kuntavaalit K-18, joka oli suunnattu alaikäisille, mutta se esitti äänestyksen ja politiikan positiivisessa valossa. Tylsiksi luokitelluista asioistakin, vaikkapa politiikasta, voi löytyä jotain mielenkiintoista. Miksi äänestämisestä pitäisi tehdä nuorille etäinen asia, josta he eivät äänestysiän saavutettuaan piittaa? Nuoret kuitenkin kohtaavat päivittäin asioita, joita äänestämisellä voi parantaa.

Kotipaikkakuntani Heinolan vaaliehdokkaat ovat usein keski-ikäisiä tai vanhempia, siis valitettavan tylsiä nuoren näkökulmasta. Mielestäni niin eduskunnassa kuin kunnanvaltuustoissakin ei saisi olla pelkkää yhtä ikäluokkaa, ”vanhoja”. Jos eduskunta ja joka ikinen kunnanvaltuusto koostuisi pelkistä keski-ikäisistä tai vanhemmista päättäjistä, nuorten asiat eivät tulisi kovin hyvin kuulluiksi. Suomi on muuttunut ajatuksiltaan ja muutenkin 1950–1970-luvuista, jolloin suurin osa kansanedustajista tai kunnanvaltuutetuista eli villeintä (?) nuoruuttaan. 65- ja 25-vuotiailla käsitykset nuorten parhaasta saattavat hieman erota toisistaan. Päättäjiksi tarvittaisiin myös ihmisiä, joiden teinivuosia ei tarvitsisi etsiä sieltä historian alkuhämäristä. Nuoret tarvitsevat nuoria ihmisiä ajamaan asioitaan niin kaupungin kuin valtakunnankin tasolla. Loogisinta olisi äänestää ihmistä, jonka elämäntilanne muistuttaa omaa ja jonka arvot ovat lähellä omia.

Kouluruoan kumiperunat, bussilippujen hintavuus, kivojen ajanviettopaikkojen vähyys – suomalaiset kyllä osaavat löytää elämästään asioita, joita tulisi parantaa. Olisi niin kiva, jos…. Jokainen varmaan kykenee jatkamaan lausetta. Turha arvostella, jos et äänestä on ehkä liian kärjistetty, mutta jotain pointtia voin siitä löytää. Jos ihmisille on annettu äänestämisen kaltainen mahdollisuus saada jollain tavalla se oma ääni kuuluviin, niin siitä vain sitä hyödyntämään. Kukapa ei keksisi asiaa, jota pitäisi parantaa.

Suomea riepotteli syysmyrsky vaalipäivänä 26.10., mikä sai monet äänestäjät jäämään kotiin. Mahdollisuutta äänestää ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan todellisena tilaisuutena vaikuttaa edes hieman. Minulle tulee 18 vuotta täyteen sellaisen kahden ja puolen vuoden kuluttua. Tarkoituksenani on käydä aina parin vuoden välein rustaamassa numero (ei siis sitä legendaarista Aku Ankkaa) äänestyslipukkeeseen. Satoi tai paistoi.